Toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi!
Saarelaisten omin sanoin: ”Valinta Uudenmaan vuoden kyläksi on suuri kunnianosoitus kaikelle Pellingissä tehdylle työlle. Pellingin asukkaina meillä on hieno mahdollisuus olla aktiivisia ja saamme toteuttaa ideoitamme ja kokeilemaan, mikä sopii meille. Jokaiselle löytyy paikka ja siksi paljon kehitystä tulee sisältäpäin. Saaristo ja sen etäisyys Porvoosta jättää ja on aina jättänyt jälkensä elämään täällä. Pellinki on kuin pieni puro, joka on jatkuvassa liikkeessä ja siinä missä tulee pysähdys, puro etsii uutta uurretta missä virrata eteenpäin, mutta silti samana virtana. Nykyään Pellinki on yhdistelmä perinteisiä elinkeinoja ja nykyaikaisia yrityksiä, muinaisia ja äskettäin luotuja perinteitä. Aktiivinen saaristokylä, joka on asuttava ympäri vuoden.”
Valintaraati päätti antaa myös kunniamaininnan. Se myönnettiin Laajalahdelle, espoolaiselle kaupunginosalle. Raatiin vetosi se, kuinka aluetta ylläpidetään ja kehitetään päämäärätietoisesti sekä vaalitaan kotiseutuhenkeä. Laajalahti ry on ollut muutoksissa mukana ja aktiivisesti kaikkien asukkaiden tukena viimeisten 72 vuoden ajan.
Kilpailun valintaraati iloitsi siitä, että ehdokkaita oli niin erilaisia – edustettuina olivat niin saaristo, urbaanimpi ympäristö kuin perinteiset kylätkin. Vaikutuksen teki se, kuinka niissä kaikissa koosta ja sijainnista riippumatta tehdään valtavan paljon asioita asukkaiden ja alueen pärjäämisen edistämiseksi.
Nuorisojaoston vuoden viimeinen kokous pidettiin Pukkilassa 9.11. FYRKKA-hakemuksia olemme saaneet tänä vuonna ennätysmäärän, peräti 17. Jaostomme on jakanut tukea nuorille tämän vuoden aikana yhteensä yli 9 200 € erilaisiin hankkeisiin kuten yritystoiminnan aloittamiseen, ulkoiluvälineisiin ja erilaisten nuorten tapahtumien järjestämiseen.
Kokouksen jälkeen pääsimme tutustumaan nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnanohjaaja Piritta Ahlin johdolla Pukkilan nuorisotila Nuokun toimintaan ja testaamaan viime keväänä FYRKKA-rahoituksella hankittua pingispöytää. ”Pingispöytä on ollut erittäin suosittu nuorten keskuudessa” Piritta kertoo. Nuokulta löytyy paljon tekemistä alueen nuorille kuten musiikkihuone, jossa hankeneuvojamme Heli pääsi soittamaan rockia rummuilla!
SILMU ry:n nuorisojaosto myöntää FYRKKA-rahaa yhdistyksille, yhteisöille tai nuorten ryhmille (joissa vähintään kolme 11–29-vuotiasta nuorta). Fyrkkaa voi hakea esimerkiksi nuorille suunnattuihin tapahtumiin, harrastusvälineiden hankintaan, koulutukseen tai vaikkapa oman yrityksen perustamiseen. Seuraava hakujakso on 1.11.2022-31.1.2023.
Haluatko mukaan myöntämään rahaa alueen nuorille? Mikäli olet iältäsi 14–29 vuotta ja asut SILMU ry:n toiminta-alueella (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo) ota yhteyttä: anette.vihanto(a)silmu.info / 041 442 6602.
Tiesitkö että SILMU on mukana myös yhdessä Pomoväst rf:n ja Sepra ry:n kanssa mukana Etelärannikon Kalaleader -strategia 2021–2027 toteuttamisessa, jota hallinnoi Sepra ry? Lue lisää kalaleader-toiminnasta Sepran nettisivuilta!
Maa- ja Metsätalousministeriö on myöntänyt Etelärannikon Kalaleader-ryhmälle miljoonan euron rahoituksen Kymenlaakson ja Etelä-Uusimaan rannikon kalatalouden kehittämiseen ja tukemiseen kaudelle 2021–2027. Suomen EMKVR-ohjelmasta (Euroopan Meri-, Kalatalous- ja Vesiviljelyrahasto) myönnetyn rahoituksen avulla voidaan tukea ”Kalasta Etelärannikolle Elinvoimaa” -kehittämisstrategian mukaisia yhteisölähtöisiä hankkeita. (Lähde Sepra ry)
Etelärannikon kalaleader 2023-2027 -strategian tavoitteet ovat: Kaupallinen kalastus Tavoitteemme on turvata ekologisesti kestävän pienimuotoisen ammattikalastuksen jatkuvuus ja parantaa sen kannattavuutta.
Toiminnan aloittamisen helpottaminen, nuorten rekrytoinnin ja työhyvinvoinnin edistäminen
Tuottavuuden parantaminen uuden teknologian käyttöönottoa tukemalla
Hylkeiden ja merimetsojen hyötykäytön tukeminen ja uusien ratkaisujen etsiminen niiden aiheuttamiin ongelmiin. Aiheeseen liittyvän koulutuksen ja yhteistoiminnan tukeminen.
Yhteistyön, kokemustenvaihdon ja vuorovaikutuksen lisääminen eri alueiden, kalastajien ja muiden alan toimijoiden välillä uusien ideoiden ja toimintatapojen löytämiseksi
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen
Kalastusmatkailu Tavoitteemme on parantaa kalastusmatkailun monipuolisuutta, toimintamahdollisuuksia ja markkinointia
Tavoitteenamme on parantaa kalastusmatkailun monipuolisuutta toimintamahdollisuuksia, ja markkinointia.
Paikallistiedon ja saariston ominaisuuksien hyödyntäminen mielenkiintoisten kokemus ja kulttuurimatkojen luomisessa sekä markkinoinnissa
Tarjota toimijoille koulutusta digitaalisten palvelu- ja kehittämisjärjestelmien hallitsemiseksi
Nuorten kalastajien kouluttautumisen edistäminen ja uusien yrittäjän houkuttelu alalle
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen alan sisällä sekä sen ympärillä olevien toimijoiden kesken mm. uusien vesialueiden saamiseksi kalastusmatkailun käyttöön.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi ja sopeutuminen mm. siirtämällä kalastuspainetta muutoksesta hyötyviin lajeihin.
Vesiviljely Tavoitteemme on lisätä ekologisesti kestävää vesiviljelyä.
Viestiä nykyaikaisten vesiviljelytekniikoiden ympäristöllisistä, terveydellisistä ja sosiaalisista hyödyistä kansalaisille, ympäristöjärjestöille ja -viranomaisille
Tarjota toimijoille koulutusta ja tukea digitaalistenpalvelu- ja kehittämisjärjestelmien hallitsemiseksi
Helpottaa toiminnan aloittamista ja laajentamista muilta kalatalouden aloilta vesiviljelyn puolelle
Keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen vesialueiden omistajien, ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden välillä
Ilmastonmuutoksen ennakointi ja vaikutuksiin sopeutuminen esim. laitteistopäivityksiä ja vaihtoehtoisten vesiviljelytuotteiden käyttöönottoa tukemalla
Kalanjalostus Tavoitteemme on lisätä kalatuotteiden omavaraisuusastetta ja tukea vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tuontia markkinoille.
Tukea tuotekehitystä ja yhteistyötä kalatuotteiden jalostamiseksi kuluttajille mieluisiksi tuotteiksi
Helpottaa kalatuotteiden saatavuutta kaupungeissa
Lisätä tuotteiden jalostusarvoa ja oheisarvotuotantoa yhteisin kehittämishankkein
Edistää erilaisten jakelua helpottavien nykyteknologian tarjoamien sovellusten kehitystä ja käyttöönottoa sekä digitaalisuuden hyödyntämistä arvoketjun läpinäkyvyyden ja tehokkuuden parantamisessa
Edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tuomista markkinoille ja kasvattaa niiden kysyntää, tarjoamalla niiden käyttöön liittyvää koulutusta ja viestintää
SILMU ry:n Yhdessä osaamme -hankkeessa on käsillä loppurutistus tänä syksynä ja tarjoamme alueemme yhdistystoimijoille kattavan kurssipaketin. Voit ilmoittautua mukaan yhteen, muutamaan tai vaikka kaikkiin iltoihin. Lue lisää koulutuksista hankkeen omilta sivuilta!
Ti 25.10. Voimaa viestintään Ti 1.11. Jäsenhankinta ja vapaaehtoisten rekrytointi Ti 8.11. Yhdistystoimijan markkinointitaidot To 10.11. Yhdistys ja some Ti 15.11. Saavutettavuusdirektiivi – yhdenvertaisuus yhdistystoiminnassa To 17.11. På svenska: Föreningens bokföring och beskattning To 24.11. Yhdistyksen kirjanpito Ti 29.11. Yhdistystoiminnan verotus To 1.12. Palkanlaskenta & tulorekisteri yhdistystoimijoille 25.10.–15.11. luennot ovat klo 17.30–19.30 (MSL) ja luennot 17.11.-1.12 kello 17.30–20.00 (Rastor instituutti). Yksi koulutus on ruotsiksi.
Hankkeen toimijoiden tiedote hankkeesta ja sen taustoista toimijan 25.10.2022 julkaisemasta tiedotteesta:
Suomalainen puuvene Unescon perinneluetteloon Unesco hyväksyi viime joulukuussa pohjoismaisen limisaumatekniikalla rakennetun puuveneen aineettomaan perinneluetteloon. Hyväksyntä on merkittävä teko rannikkokulttuurimme osalta, koska aikoinaan rakennettiin lähes kaikki käyttö- ja yhteysveneet Suomen rannikolla ja sisävesillä puusta ja juuri tällä limisaumatekniikalla, jossa runkolaudat ovat osittain päällekkäin. Myös muissa pohjoismaissa, eteenkin Ruotsissa ja Norjassa, on limisaumarakenteinen puuvene ollut vallitseva rakennustapa, ja anomus hyväksyntään oli siten yhteispohjoismainen. Unescon hyväksynnällä on suuri merkitys, koska perinne on edelleen vahva, mutta hiipuva. Nykyään rakennetaan lähes kaikki käyttö-, huvi- ja yhteysveneet muista materiaaleista. Puuvene alkaa olla harvinainen näky vesillämme.
Puuveneille uusi elvytyshanke Suomen vanhin puuvenerakentamisen oppilaitos, Loviisassa toimiva Perinnekeskus Kuggom, käynnisti osittain juuri Unescon päätöksen perusteella hankkeen, jonka avulla pyritään elvyttämään tärkeää rannikkoperinnettä ja palauttamaan puusta rakennettu vene uudestaan houkuttelevaksi tuotteeksi. – Aikoinaan, vielä muutama vuosikymmen sitten, oli ehkä 99% kaikista rannikon ja sisävesien käyttöveneistä rakennettu puusta. Tänään on varmaan sama 99% rakennettu muista materiaaleista kuin puusta, toteavat hankkeen alullepanijat Markus Verronen ja Esko Taanila.
Verronen toimii puuvenevalmistuksen ja -korjauksen opettajana Kuggomissa ja Taanila on puuveneharrastaja joka kunnostaa jo viidettä omaa perinnevenettä. Hankkeella pyritään tuomaan esille puusta rakennettujen veneiden ominaisuuksia ja hyviä puolia, sekä tuomaan paremmin esille erilaisia perinteisiä ja uusiakin saatavissa olevia puuvenemalleja. Oman puuveneen voi hankkia toimivilta puuveneveistäjiltä, tai sen voi myös rakentaa itse osallistumalla eri puolilla Suomea järjestettävillä kursseilla. Yksi merkittävä syy pieneen tilausmäärään on tiedon ja markkinoinnin vähyys, lähes ainoa näkyvä markkinointipaikka on pitkään ollut vuotuinen Helsingin Venemessut. – Nykyiset liimat ja suoja-aineet ovat kehittyneet niin hyviksi, että puusta rakennettu vene saadaan yhtä helppohoitoiseksi kuin muista materiaaleista. Pitää vain tietää miten syys- ja keväthuolto tehdään, niin puu kestää yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin materiaali. Keväällä suoritettava hionta- ja lakkaus ei käytännössä ole ehjässä puuveneessä sen työläämpi kuin muovirunkoisen veneen puhdistus ja vahaus, toteavat Verronen ja Taanila. Puumateriaali on paitsi esteettisesti kaunis rakennusmateriaali myös kestävä valinta. Suomessa on puuta ja metsää paljon, puusta rakennettu vene on kestävää luonnon omaa raaka-ainetta, jota kasvaa Suomen metsissä.
Puuveneessä on tunnetta Puusta rakennettu vene koetaan usein tunnelmallisena, puun tuoksu pellavaöljyltä tai varsinkin tervalta voi tuoda mieleen vanhoja tunteita ja tuoksuja. Lisäksi saadaan puusta rakennettu sisusta ja rungon sisäpuoli näyttämään yksilöllisemmältä ja tunnelmallisemmalta. Puusta rakennettu vene on myös hyvä valinta, jos haluaa erottautua tai muokata rakenteita omien mieltymysten mukaisesti. Se on harjatuotantoveneissä usein mahdotonta.
Hankkeessa on tarkoitus koota puuveneveistäjiltä ja koulutuslaitoksilta saatavia n. 20 erilaista perinne- ja myös uusia venemalleja, joista voidaan veneenhankintaa kiinnostaville varteenotettavia vaihtoehtoja. Lisäksi kootaan yhteiseen nettisivustoon tietoa puuveneen hoito- ja huoltomenetelmistä, oman puuveneen rakentamisen mahdollisuuksista osallistumalla puuveneen rakentamiskursseille, ja muuta tarvittavaa tietoa puuveneen hankinnasta kiinnostaville. Jos syys- ja keväthuolto ohjeista huolimatta tuntuu vieraalta, voi sen tilata myös osaavilta puuveneveistäjiltä tai puuveneisiin tottuneilta talvisäilytysyrityksiltä. – Kuggomin puuveneen elvytyshanke toimii Itäisellä Uudellamaalla Perinnekeskus Kuggomin tiloissa. Hanke on saanut tukea Kehittämisyhdistys Silmu ry:ltä, joka haluaa tuellaan myötävaikuttaa rannikko- ja saaristoperinteiden tukemiseen. Tarkoitus on, että hanke vastaa koko valtakunnalliseen kiinnostukseen ja tarpeeseen. Toimivia puuveneveistäjiä ja oppilaitoksia toimii melko tasaisesti eri puolella Suomea, toteaa Perinnekeskus Kuggomin puheenjohtaja Camilla Stjernvall. -Niille jotka haluavat itse rakentaa oman veneensä tai korjata vanhempaa, järjestää Kuggom vuosittain sekä lyhyempiä että pitempiä kursseja, kertoo Stjernvall. Suomessa ostetaan vuosittain n. 5 000 soutu- ja moottoriveneitä, sekä pienempiä purjeveneitä. Hankkeen tavoitteena on, että niistä olisi ainakin paljon enemmän kuin se nykyinen 1 % valmistettu puusta.
Lisätietoa hankkeesta: Markus Verronen, markus.verronen@gmail.com puh. 040 563 5558 Esko Taanila, etaanila@gmail.com puh. 040 508 5784 Perinnekeskus Kuggom
Kuvassa: Markus Verronen ( vas) ja Esko Taanila (oik )
SILMU’s international project ”Routes across the borders in Latvia and Finland” organized a study tour with LAG Brasla (Latvian Leader group) to beautiful Latvia in September. The main purpose of the study tour was to develop co-operation between tourism actors and to get to know how they develop the outdoor trails in Latvia. The participant also got a lot of experience about several cultural historically places and castles.
The study tour was a great success, every participant was impressed about Latvian hospitality, amazing food culture and service culture. Participants got many future co-operation partners on different branches. The good co-operation continues in the future. Read the whole travel report here.
Study tour in Latvia included walking in the swamp!
Suomenruotsalainen Maaseutuparlamentti 2022 kokoontui Käsnäsissä Kemiönsaarella. Tänä vuonna teemana oli nuoret ja heidän kestävän tulevaisuuden visiot niin maaseudulla kuin saaristossa. Nuoret kaipaavat joustavia opiskelu-, harrastus ja työmahdollisuuksia, kestävää toimintaa sekä kestävän kehityksen mukaista elämistä maaseudulla. Meidän tulee kaikkien työskennellä vihreämmän tulevaisuuden puolesta! Lue lisää aiheesta tapahtumanjärjestäjän, Leader-ryhmä Samassa veneessä nettisivuilta. (SV)
Maaseutuparlamentin julkilausuma 2022: Nuoret peräänkuuluttavat joustavia mahdollisuuksia elää maaseudulla kestävästi.
Nuoriso paremman ja vihreämmän tulevaisuuden luojana on keskiössä Euroopan nuorison teemavuoden aikana. Keskeinen kysymys on, miten voimme luoda nuorille uusia osallisuuden muotoja heidän pyrkiessä kestävämpään elämäntapaan. Suomen Nuorisobarometri 2021 keskittyy kestävään kehitykseen ja ilmastoon. Nuorisobarometristä selviää, että nuorilla on vahva usko moderniin tieteeseen ja tutkimukseen. Samaan aikaan he tarvitsevat vaikuttamisen välineitä ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Nuoret näkevät, että heidän on mahdollista vaikuttaa sillä, mitä he ostavat ja miten he äänestävät, mutta myös tekemällä vapaaehtoistyötä ja olemalla päättäjiin yhteydessä. Samoin nuoret näkevät vaikutusmahdollisuuksia harrastus- ja yhdistystoiminnassa.
Arjen kestävistä valinnoista syntyy hyvä olo. Suomenruotsalainen keskustelututkimus Ung på landet (”Nuori maaseudulla”) osoittaa, että nuoret ovat ylpeitä voidessaan asua ja toimia elävässä maaseutuympäristössä. Luonnon läheisyys, rauha ja turvallisuus maaseudulla saa arvostusta. Nuoret näkevät, että tilaa valita elämäntapansa tulisi olla enemmän, syrjintää vähemmän ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia vaihtelevammin. Nuoret tarvitsevat tasa-arvoisesti mahdollisuuksia koulutukseen, työhön, palveluihin, harrastuksiin ja lapsiystävälliseen asumiseen saaristossa ja maaseudulla. Erityisesti nuoret toivovat:
• Innovatiivisia koulutusratkaisuja, yhteistyötä kuntien, yritysten ja eri opetuksen järjestäjien kesken. • Lisää joustavia asumisratkaisuja, kuten lisää vuokra-asuntoja maaseudulle ja tukia olemassa olevien talojen kunnostukseen. • Toimivia peruspalveluita, jotka ovat elävän maaseudun elinehto. • Että kehitystyössä hyödynnetään sitä paikallista pätevyyttä ja osaamista, joka syntyy vapaaehtoistoiminnassa ja elinkeinoelämässä. • Uusia toimintatapoja tukemaan kiertotaloutta ja kohtuullisuutta tuotannossa ja kulutuksessa. Tämän julkilausuman antoi suomenruotsalainen maaseutuparlamentti 2022 (Landsbygdsriksdagen 2022) Kasnäs, Kemiönsaari 27.10.2022. Lisätietoja antavat: Nora Backlund, ruotsinkielisten maaseutukeskusten liitto (Svenska Lantbrukssällskapens förbund SLF) 044 0797079, nora.backlund@slf.fi Bettina C Lindfors, suomenruotsalainen 4H (Finlands svenska 4H) 040 920 9810, bettina.lindfors@fs4h.fi
Ruotsinkielinen maaseutuparlamentti 2022 viettää Euroopan nuorison teemavuotta esittelemällä nuorten tulevaisuusvisioita, haasteita ja mahdollisuuksia maaseudulla ja saaristossa. Miten nuoret luovat kestävän tulevaisuutensa? Landsbygdsriksdagen 2022 on foorumi kaikille, joita elinvoimainen ja kestävä maaseutu ja saaristo kiinnostaa.
Vuoden 2022 ruotsinkielisen maaseutuparlamentin järjestävät yhteistyössä Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä rf ry, Varsinais-Suomen Kylät ry – Egentliga Finlands Byar rf ja Kemiönsaaren kunta. Suunnitteluryhmään kuuluivat lisäksi Svenskfinlands Byar (vrt Suomen Kylät ry), teemaryhmä Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden (älykylien verkosto), Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutupoliittinen verkostohanke Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä, Åbo Akademin Saaristoinstituutti, Saaristomeren biosfäärialue, Axxell, Åbolands Ungdomsförbund (Turunmaan nuorisoseurojen liitto) ja Nordiska skärgårdssamarbetet (pohjoismaiden saaristoyhteistyö).
Lokakuun uutiskirje on pullollaan Yhdessä osaamme hankkeen koulutuksia! Lue koko uutiskirje ja ilmoittaudu mukaan.
SILMUn nuorisojaosto kokoontui 12.9. Söderkullassa Cafe N´Avetassa. Käsittelyssä oli kolme FYRKKA-hakemusta. FYRKKAA myönnettiin mm. ulko- ja sisäpeleihin nuorison yhteisöllisen tekemisen lisäämiseksi melkein 1000 eurolla ympäri aluetta (Askolaan, Mäntsälään ja Myrskylään).
Kokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Inka Heinosen leikkokukkatilaan. Inka sai FYRKKA-rahoitusta yritystoiminnan tehostamiseen. Kokemus oli aivan mahtava, vaikka paras kukkaloisto olikin jo syksyn tullen ohi.
Haluatko mukaan nuorisojaoston toimintaan?
Nuorisojaosto on osa SILMU ry:n toimintaa ja sen tehtävänä on edistää nuorten asioita alueella. Mikäli olet iältäsi 14–29 vuotta ja asut SILMU ry:n toiminta-alueella, ota yhteyttä toiminnanjohtaja Anette Vihantoon, puh. 041 442 6602 tai anette.vihanto@silmu.info
Kuvassa jaosjäsenet Sini ja Aino silittelevät ”pupunhäntä”-kasvia Inka Heinosen opastuksella.
