Hankkeen toimijoiden tiedote hankkeesta ja sen taustoista toimijan 25.10.2022 julkaisemasta tiedotteesta:
Suomalainen puuvene Unescon perinneluetteloon
Unesco hyväksyi viime joulukuussa pohjoismaisen limisaumatekniikalla rakennetun puuveneen
aineettomaan perinneluetteloon. Hyväksyntä on merkittävä teko rannikkokulttuurimme osalta, koska
aikoinaan rakennettiin lähes kaikki käyttö- ja yhteysveneet Suomen rannikolla ja sisävesillä puusta ja juuri
tällä limisaumatekniikalla, jossa runkolaudat ovat osittain päällekkäin.
Myös muissa pohjoismaissa, eteenkin Ruotsissa ja Norjassa, on limisaumarakenteinen puuvene ollut
vallitseva rakennustapa, ja anomus hyväksyntään oli siten yhteispohjoismainen. Unescon hyväksynnällä on
suuri merkitys, koska perinne on edelleen vahva, mutta hiipuva. Nykyään rakennetaan lähes kaikki käyttö-,
huvi- ja yhteysveneet muista materiaaleista. Puuvene alkaa olla harvinainen näky vesillämme.
Puuveneille uusi elvytyshanke
Suomen vanhin puuvenerakentamisen oppilaitos, Loviisassa toimiva Perinnekeskus Kuggom, käynnisti osittain juuri Unescon päätöksen perusteella hankkeen, jonka avulla pyritään elvyttämään tärkeää rannikkoperinnettä ja palauttamaan puusta rakennettu vene uudestaan houkuttelevaksi tuotteeksi. – Aikoinaan, vielä muutama vuosikymmen sitten, oli ehkä 99% kaikista rannikon ja sisävesien käyttöveneistä rakennettu puusta. Tänään on varmaan sama 99% rakennettu muista materiaaleista kuin puusta, toteavat hankkeen alullepanijat Markus Verronen ja Esko Taanila.
Verronen toimii puuvenevalmistuksen ja -korjauksen opettajana Kuggomissa ja Taanila on puuveneharrastaja joka kunnostaa jo viidettä omaa perinnevenettä. Hankkeella pyritään tuomaan esille puusta rakennettujen veneiden ominaisuuksia ja hyviä puolia, sekä tuomaan paremmin esille erilaisia perinteisiä ja uusiakin saatavissa olevia puuvenemalleja. Oman puuveneen voi hankkia toimivilta puuveneveistäjiltä, tai sen voi myös rakentaa itse osallistumalla eri puolilla Suomea järjestettävillä kursseilla. Yksi merkittävä syy pieneen tilausmäärään on tiedon ja markkinoinnin vähyys, lähes ainoa näkyvä markkinointipaikka on pitkään ollut vuotuinen Helsingin Venemessut. – Nykyiset liimat ja suoja-aineet ovat kehittyneet niin hyviksi, että puusta rakennettu vene saadaan yhtä helppohoitoiseksi kuin muista materiaaleista. Pitää vain tietää miten syys- ja keväthuolto tehdään, niin puu kestää yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin materiaali. Keväällä suoritettava hionta- ja lakkaus ei käytännössä ole ehjässä puuveneessä sen työläämpi kuin muovirunkoisen veneen puhdistus ja vahaus, toteavat Verronen ja Taanila. Puumateriaali on paitsi esteettisesti kaunis rakennusmateriaali myös kestävä valinta. Suomessa on puuta ja metsää paljon, puusta rakennettu vene on kestävää luonnon omaa raaka-ainetta, jota kasvaa Suomen metsissä.
Puuveneessä on tunnetta
Puusta rakennettu vene koetaan usein tunnelmallisena, puun tuoksu pellavaöljyltä tai varsinkin tervalta voi tuoda mieleen vanhoja tunteita ja tuoksuja. Lisäksi saadaan puusta rakennettu sisusta ja rungon sisäpuoli näyttämään yksilöllisemmältä ja tunnelmallisemmalta. Puusta rakennettu vene on myös hyvä valinta, jos haluaa erottautua tai muokata rakenteita omien mieltymysten mukaisesti. Se on harjatuotantoveneissä usein mahdotonta.
Hankkeessa on tarkoitus koota puuveneveistäjiltä ja koulutuslaitoksilta saatavia n. 20 erilaista perinne- ja myös uusia venemalleja, joista voidaan veneenhankintaa kiinnostaville varteenotettavia vaihtoehtoja. Lisäksi kootaan yhteiseen nettisivustoon tietoa puuveneen hoito- ja huoltomenetelmistä, oman puuveneen rakentamisen mahdollisuuksista osallistumalla puuveneen rakentamiskursseille, ja muuta tarvittavaa tietoa puuveneen hankinnasta kiinnostaville. Jos syys- ja keväthuolto ohjeista huolimatta tuntuu vieraalta, voi sen tilata myös osaavilta puuveneveistäjiltä tai puuveneisiin tottuneilta talvisäilytysyrityksiltä. – Kuggomin puuveneen elvytyshanke toimii Itäisellä Uudellamaalla Perinnekeskus Kuggomin tiloissa. Hanke on saanut tukea Kehittämisyhdistys Silmu ry:ltä, joka haluaa tuellaan myötävaikuttaa rannikko- ja
saaristoperinteiden tukemiseen. Tarkoitus on, että hanke vastaa koko valtakunnalliseen kiinnostukseen ja tarpeeseen. Toimivia puuveneveistäjiä ja oppilaitoksia toimii melko tasaisesti eri puolella Suomea, toteaa Perinnekeskus Kuggomin puheenjohtaja Camilla Stjernvall. -Niille jotka haluavat itse rakentaa oman veneensä tai korjata vanhempaa, järjestää Kuggom vuosittain sekä lyhyempiä että pitempiä kursseja, kertoo Stjernvall. Suomessa ostetaan vuosittain n. 5 000 soutu- ja moottoriveneitä, sekä pienempiä purjeveneitä. Hankkeen tavoitteena on, että niistä olisi ainakin paljon enemmän kuin se nykyinen 1 % valmistettu puusta.
Lisätietoa hankkeesta:
Markus Verronen, markus.verronen@gmail.com puh. 040 563 5558
Esko Taanila, etaanila@gmail.com puh. 040 508 5784
Perinnekeskus Kuggom
