Tervetuloa nauttimaan kupponen glögiä ja vaihtamaan kuulumisia toimistollemme 13.12. klo 15-18. Lämpimästi tervetuloa!

Nuorisojaoston vuoden viimeinen kokous pidettiin Pukkilassa 9.11. FYRKKA-hakemuksia olemme saaneet tänä vuonna ennätysmäärän, peräti 17. Jaostomme on jakanut tukea nuorille tämän vuoden aikana yhteensä yli 9 200 € erilaisiin hankkeisiin kuten yritystoiminnan aloittamiseen, ulkoiluvälineisiin ja erilaisten nuorten tapahtumien järjestämiseen.

Kokouksen jälkeen pääsimme tutustumaan nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnanohjaaja Piritta Ahlin johdolla Pukkilan nuorisotila Nuokun toimintaan ja testaamaan viime keväänä FYRKKA-rahoituksella hankittua pingispöytää. ”Pingispöytä on ollut erittäin suosittu nuorten keskuudessa” Piritta kertoo. Nuokulta löytyy paljon tekemistä alueen nuorille kuten musiikkihuone, jossa hankeneuvojamme Heli pääsi soittamaan rockia rummuilla!

SILMU ry:n nuorisojaosto myöntää FYRKKA-rahaa yhdistyksille, yhteisöille tai nuorten ryhmille (joissa vähintään kolme 11–29-vuotiasta nuorta). Fyrkkaa voi hakea esimerkiksi nuorille suunnattuihin tapahtumiin, harrastusvälineiden hankintaan, koulutukseen tai vaikkapa oman yrityksen perustamiseen. Seuraava hakujakso on 1.11.2022-31.1.2023.

Haluatko mukaan myöntämään rahaa alueen nuorille? Mikäli olet iältäsi 14–29 vuotta ja asut SILMU ry:n toiminta-alueella (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo) ota yhteyttä: anette.vihanto(a)silmu.info / 041 442 6602.

Tiesitkö että SILMU on mukana myös yhdessä Pomoväst rf:n ja Sepra ry:n kanssa mukana Etelärannikon Kalaleader -strategia 2021–2027 toteuttamisessa, jota hallinnoi Sepra ry? Lue lisää kalaleader-toiminnasta Sepran nettisivuilta!

 Maa- ja Metsätalousministeriö on myöntänyt Etelärannikon Kalaleader-ryhmälle miljoonan euron rahoituksen Kymenlaakson ja Etelä-Uusimaan rannikon kalatalouden kehittämiseen ja tukemiseen kaudelle 2021–2027. Suomen EMKVR-ohjelmasta (Euroopan Meri-, Kalatalous- ja Vesiviljelyrahasto) myönnetyn rahoituksen avulla voidaan tukea ”Kalasta Etelärannikolle Elinvoimaa” -kehittämisstrategian mukaisia yhteisölähtöisiä hankkeita. (Lähde Sepra ry)

Etelärannikon kalaleader 2023-2027 -strategian tavoitteet ovat:
Kaupallinen kalastus
Tavoitteemme on turvata ekologisesti kestävän pienimuotoisen ammattikalastuksen jatkuvuus ja parantaa sen kannattavuutta.

  • Toiminnan aloittamisen helpottaminen, nuorten rekrytoinnin ja työhyvinvoinnin edistäminen
  • Tuottavuuden parantaminen uuden teknologian käyttöönottoa tukemalla
  • Hylkeiden ja merimetsojen hyötykäytön tukeminen ja uusien ratkaisujen etsiminen niiden aiheuttamiin ongelmiin. Aiheeseen liittyvän koulutuksen ja yhteistoiminnan tukeminen.
  • Yhteistyön, kokemustenvaihdon ja vuorovaikutuksen lisääminen eri alueiden, kalastajien ja muiden alan toimijoiden välillä uusien ideoiden ja toimintatapojen löytämiseksi
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen

Kalastusmatkailu
Tavoitteemme on parantaa kalastusmatkailun monipuolisuutta, toimintamahdollisuuksia ja markkinointia

  • Tavoitteenamme on parantaa kalastusmatkailun monipuolisuutta toimintamahdollisuuksia, ja markkinointia.
  • Paikallistiedon ja saariston ominaisuuksien hyödyntäminen mielenkiintoisten kokemus ja kulttuurimatkojen luomisessa sekä markkinoinnissa
  • Tarjota toimijoille koulutusta digitaalisten palvelu- ja kehittämisjärjestelmien hallitsemiseksi
  • Nuorten kalastajien kouluttautumisen edistäminen ja uusien yrittäjän houkuttelu alalle
  • Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen alan sisällä sekä sen ympärillä olevien toimijoiden kesken mm. uusien vesialueiden saamiseksi kalastusmatkailun käyttöön.
  • Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi ja sopeutuminen mm. siirtämällä kalastuspainetta muutoksesta hyötyviin lajeihin.

Vesiviljely
Tavoitteemme on lisätä ekologisesti kestävää vesiviljelyä.

  • Viestiä nykyaikaisten vesiviljelytekniikoiden ympäristöllisistä, terveydellisistä ja sosiaalisista hyödyistä kansalaisille, ympäristöjärjestöille ja -viranomaisille
  • Tarjota toimijoille koulutusta ja tukea digitaalistenpalvelu- ja kehittämisjärjestelmien hallitsemiseksi
  • Helpottaa toiminnan aloittamista ja laajentamista muilta kalatalouden aloilta vesiviljelyn puolelle
  • Keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen vesialueiden omistajien, ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden välillä
  • Ilmastonmuutoksen ennakointi ja vaikutuksiin sopeutuminen esim. laitteistopäivityksiä ja vaihtoehtoisten vesiviljelytuotteiden käyttöönottoa tukemalla

Kalanjalostus
Tavoitteemme on lisätä kalatuotteiden omavaraisuusastetta ja tukea vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tuontia markkinoille.

  • Tukea tuotekehitystä ja yhteistyötä kalatuotteiden jalostamiseksi kuluttajille mieluisiksi tuotteiksi
  • Helpottaa kalatuotteiden saatavuutta kaupungeissa
  • Lisätä tuotteiden jalostusarvoa ja oheisarvotuotantoa yhteisin kehittämishankkein
  • Edistää erilaisten jakelua helpottavien nykyteknologian tarjoamien sovellusten kehitystä ja käyttöönottoa sekä digitaalisuuden hyödyntämistä arvoketjun läpinäkyvyyden ja tehokkuuden parantamisessa
  • Edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tuomista markkinoille ja kasvattaa niiden kysyntää, tarjoamalla niiden käyttöön liittyvää koulutusta ja viestintää

SILMU ry:n Yhdessä osaamme -hankkeessa on käsillä loppurutistus tänä syksynä ja tarjoamme alueemme yhdistystoimijoille kattavan kurssipaketin. Voit ilmoittautua mukaan yhteen, muutamaan tai vaikka kaikkiin iltoihin. Lue lisää koulutuksista hankkeen omilta sivuilta!

Ti 25.10. Voimaa viestintään
Ti 1.11. Jäsenhankinta ja vapaaehtoisten rekrytointi
Ti 8.11. Yhdistystoimijan markkinointitaidot
To 10.11. Yhdistys ja some
Ti 15.11. Saavutettavuusdirektiivi – yhdenvertaisuus yhdistystoiminnassa
To 17.11. På svenska: Föreningens bokföring och beskattning
To 24.11. Yhdistyksen kirjanpito
Ti 29.11. Yhdistystoiminnan verotus
To 1.12. Palkanlaskenta & tulorekisteri yhdistystoimijoille
25.10.–15.11. luennot ovat klo 17.30–19.30 (MSL) ja luennot 17.11.-1.12 kello 17.30–20.00 (Rastor instituutti). Yksi koulutus on ruotsiksi.

Ilmoittaudu mukaan!

Hankkeen toimijoiden tiedote hankkeesta ja sen taustoista toimijan 25.10.2022 julkaisemasta tiedotteesta:

Suomalainen puuvene Unescon perinneluetteloon
Unesco hyväksyi viime joulukuussa pohjoismaisen limisaumatekniikalla rakennetun puuveneen
aineettomaan perinneluetteloon. Hyväksyntä on merkittävä teko rannikkokulttuurimme osalta, koska
aikoinaan rakennettiin lähes kaikki käyttö- ja yhteysveneet Suomen rannikolla ja sisävesillä puusta ja juuri
tällä limisaumatekniikalla, jossa runkolaudat ovat osittain päällekkäin.
Myös muissa pohjoismaissa, eteenkin Ruotsissa ja Norjassa, on limisaumarakenteinen puuvene ollut
vallitseva rakennustapa, ja anomus hyväksyntään oli siten yhteispohjoismainen. Unescon hyväksynnällä on
suuri merkitys, koska perinne on edelleen vahva, mutta hiipuva. Nykyään rakennetaan lähes kaikki käyttö-,
huvi- ja yhteysveneet muista materiaaleista. Puuvene alkaa olla harvinainen näky vesillämme.

Puuveneille uusi elvytyshanke
Suomen vanhin puuvenerakentamisen oppilaitos, Loviisassa toimiva Perinnekeskus Kuggom, käynnisti osittain juuri Unescon päätöksen perusteella hankkeen, jonka avulla pyritään elvyttämään tärkeää rannikkoperinnettä ja palauttamaan puusta rakennettu vene uudestaan houkuttelevaksi tuotteeksi. – Aikoinaan, vielä muutama vuosikymmen sitten, oli ehkä 99% kaikista rannikon ja sisävesien käyttöveneistä rakennettu puusta. Tänään on varmaan sama 99% rakennettu muista materiaaleista kuin puusta, toteavat hankkeen alullepanijat Markus Verronen ja Esko Taanila.

Verronen toimii puuvenevalmistuksen ja -korjauksen opettajana Kuggomissa ja Taanila on puuveneharrastaja joka kunnostaa jo viidettä omaa perinnevenettä. Hankkeella pyritään tuomaan esille puusta rakennettujen veneiden ominaisuuksia ja hyviä puolia, sekä tuomaan paremmin esille erilaisia perinteisiä ja uusiakin saatavissa olevia puuvenemalleja. Oman puuveneen voi hankkia toimivilta puuveneveistäjiltä, tai sen voi myös rakentaa itse osallistumalla eri puolilla Suomea järjestettävillä kursseilla. Yksi merkittävä syy pieneen tilausmäärään on tiedon ja markkinoinnin vähyys, lähes ainoa näkyvä markkinointipaikka on pitkään ollut vuotuinen Helsingin Venemessut. – Nykyiset liimat ja suoja-aineet ovat kehittyneet niin hyviksi, että puusta rakennettu vene saadaan yhtä helppohoitoiseksi kuin muista materiaaleista. Pitää vain tietää miten syys- ja keväthuolto tehdään, niin puu kestää yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin materiaali. Keväällä suoritettava hionta- ja lakkaus ei käytännössä ole ehjässä puuveneessä sen työläämpi kuin muovirunkoisen veneen puhdistus ja vahaus, toteavat Verronen ja Taanila. Puumateriaali on paitsi esteettisesti kaunis rakennusmateriaali myös kestävä valinta. Suomessa on puuta ja metsää paljon, puusta rakennettu vene on kestävää luonnon omaa raaka-ainetta, jota kasvaa Suomen metsissä.

Puuveneessä on tunnetta
Puusta rakennettu vene koetaan usein tunnelmallisena, puun tuoksu pellavaöljyltä tai varsinkin tervalta voi tuoda mieleen vanhoja tunteita ja tuoksuja. Lisäksi saadaan puusta rakennettu sisusta ja rungon sisäpuoli näyttämään yksilöllisemmältä ja tunnelmallisemmalta. Puusta rakennettu vene on myös hyvä valinta, jos haluaa erottautua tai muokata rakenteita omien mieltymysten mukaisesti. Se on harjatuotantoveneissä usein mahdotonta.

Hankkeessa on tarkoitus koota puuveneveistäjiltä ja koulutuslaitoksilta saatavia n. 20 erilaista perinne- ja myös uusia venemalleja, joista voidaan veneenhankintaa kiinnostaville varteenotettavia vaihtoehtoja. Lisäksi kootaan yhteiseen nettisivustoon tietoa puuveneen hoito- ja huoltomenetelmistä, oman puuveneen rakentamisen mahdollisuuksista osallistumalla puuveneen rakentamiskursseille, ja muuta tarvittavaa tietoa puuveneen hankinnasta kiinnostaville. Jos syys- ja keväthuolto ohjeista huolimatta tuntuu vieraalta, voi sen tilata myös osaavilta puuveneveistäjiltä tai puuveneisiin tottuneilta talvisäilytysyrityksiltä. – Kuggomin puuveneen elvytyshanke toimii Itäisellä Uudellamaalla Perinnekeskus Kuggomin tiloissa. Hanke on saanut tukea Kehittämisyhdistys Silmu ry:ltä, joka haluaa tuellaan myötävaikuttaa rannikko- ja
saaristoperinteiden tukemiseen. Tarkoitus on, että hanke vastaa koko valtakunnalliseen kiinnostukseen ja tarpeeseen. Toimivia puuveneveistäjiä ja oppilaitoksia toimii melko tasaisesti eri puolella Suomea, toteaa Perinnekeskus Kuggomin puheenjohtaja Camilla Stjernvall. -Niille jotka haluavat itse rakentaa oman veneensä tai korjata vanhempaa, järjestää Kuggom vuosittain sekä lyhyempiä että pitempiä kursseja, kertoo Stjernvall. Suomessa ostetaan vuosittain n. 5 000 soutu- ja moottoriveneitä, sekä pienempiä purjeveneitä. Hankkeen tavoitteena on, että niistä olisi ainakin paljon enemmän kuin se nykyinen 1 % valmistettu puusta.

Lisätietoa hankkeesta:
Markus Verronen, markus.verronen@gmail.com puh. 040 563 5558
Esko Taanila, etaanila@gmail.com puh. 040 508 5784
Perinnekeskus Kuggom

Kuvassa: Markus Verronen ( vas) ja Esko Taanila (oik )

SILMU’s international project ”Routes across the borders in Latvia and Finland” organized a study tour with LAG Brasla (Latvian Leader group) to beautiful Latvia in September. The main purpose of the study tour was to develop co-operation between tourism actors and to get to know how they develop the outdoor trails in Latvia.  The participant also got a lot of experience about several cultural historically places and castles.

The study tour was a great success, every participant was impressed about Latvian hospitality, amazing food culture and service culture. Participants got many future co-operation partners on different branches. The good co-operation continues in the future. Read the whole travel report here.

Study tour in Latvia included walking in the swamp!

Suomenruotsalainen Maaseutuparlamentti 2022 kokoontui Käsnäsissä Kemiönsaarella. Tänä vuonna teemana oli nuoret ja heidän kestävän tulevaisuuden visiot niin maaseudulla kuin saaristossa. Nuoret kaipaavat joustavia opiskelu-, harrastus ja työmahdollisuuksia, kestävää toimintaa sekä kestävän kehityksen mukaista elämistä maaseudulla. Meidän tulee kaikkien työskennellä vihreämmän tulevaisuuden puolesta! Lue lisää aiheesta tapahtumanjärjestäjän, Leader-ryhmä Samassa veneessä nettisivuilta. (SV)

Maaseutuparlamentin julkilausuma 2022:
Nuoret peräänkuuluttavat joustavia mahdollisuuksia elää maaseudulla kestävästi.

Nuoriso paremman ja vihreämmän tulevaisuuden luojana on keskiössä Euroopan nuorison teemavuoden aikana. Keskeinen kysymys on, miten voimme luoda nuorille uusia osallisuuden muotoja heidän pyrkiessä kestävämpään elämäntapaan. Suomen Nuorisobarometri 2021 keskittyy kestävään kehitykseen ja ilmastoon. Nuorisobarometristä selviää, että nuorilla on vahva usko moderniin tieteeseen ja tutkimukseen. Samaan aikaan he tarvitsevat vaikuttamisen välineitä ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Nuoret näkevät, että heidän on mahdollista vaikuttaa sillä, mitä he ostavat ja miten he äänestävät, mutta myös tekemällä vapaaehtoistyötä ja olemalla päättäjiin yhteydessä. Samoin nuoret näkevät vaikutusmahdollisuuksia harrastus- ja yhdistystoiminnassa.

Arjen kestävistä valinnoista syntyy hyvä olo. Suomenruotsalainen keskustelututkimus Ung på landet (”Nuori maaseudulla”) osoittaa, että nuoret ovat ylpeitä voidessaan asua ja toimia elävässä maaseutuympäristössä. Luonnon läheisyys, rauha ja turvallisuus maaseudulla saa arvostusta. Nuoret näkevät, että tilaa valita elämäntapansa tulisi olla enemmän, syrjintää vähemmän ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia vaihtelevammin. Nuoret tarvitsevat tasa-arvoisesti mahdollisuuksia koulutukseen, työhön, palveluihin, harrastuksiin ja lapsiystävälliseen asumiseen saaristossa
ja maaseudulla. Erityisesti nuoret toivovat:

• Innovatiivisia koulutusratkaisuja, yhteistyötä kuntien, yritysten ja eri opetuksen järjestäjien kesken.
• Lisää joustavia asumisratkaisuja, kuten lisää vuokra-asuntoja maaseudulle ja tukia olemassa olevien talojen kunnostukseen.
• Toimivia peruspalveluita, jotka ovat elävän maaseudun elinehto.
• Että kehitystyössä hyödynnetään sitä paikallista pätevyyttä ja osaamista, joka syntyy vapaaehtoistoiminnassa ja elinkeinoelämässä.
• Uusia toimintatapoja tukemaan kiertotaloutta ja kohtuullisuutta tuotannossa ja kulutuksessa.

Tämän julkilausuman antoi suomenruotsalainen maaseutuparlamentti 2022 (Landsbygdsriksdagen 2022)
Kasnäs, Kemiönsaari 27.10.2022
.
Lisätietoja antavat: Nora Backlund, ruotsinkielisten maaseutukeskusten liitto (Svenska Lantbrukssällskapens förbund SLF)
044 0797079, nora.backlund@slf.fi Bettina C Lindfors, suomenruotsalainen 4H (Finlands svenska 4H) 040 920 9810, bettina.lindfors@fs4h.fi

Ruotsinkielinen maaseutuparlamentti 2022 viettää Euroopan nuorison teemavuotta esittelemällä nuorten tulevaisuusvisioita, haasteita ja mahdollisuuksia maaseudulla ja saaristossa. Miten nuoret luovat kestävän tulevaisuutensa? Landsbygdsriksdagen 2022 on foorumi kaikille, joita elinvoimainen ja kestävä maaseutu ja saaristo kiinnostaa.

Vuoden 2022 ruotsinkielisen maaseutuparlamentin järjestävät yhteistyössä Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä rf ry, Varsinais-Suomen Kylät ry – Egentliga Finlands Byar rf ja Kemiönsaaren kunta. Suunnitteluryhmään kuuluivat lisäksi Svenskfinlands Byar (vrt Suomen Kylät ry), teemaryhmä Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden (älykylien verkosto), Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutupoliittinen verkostohanke Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä, Åbo Akademin Saaristoinstituutti, Saaristomeren biosfäärialue, Axxell, Åbolands Ungdomsförbund (Turunmaan nuorisoseurojen liitto) ja Nordiska skärgårdssamarbetet (pohjoismaiden saaristoyht
eistyö).

Lokakuun uutiskirje on pullollaan Yhdessä osaamme hankkeen koulutuksia! Lue koko uutiskirje ja ilmoittaudu mukaan.

Kenelle tuki on tarkoitettu?
Maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset voivat vielä hakea tukea investointeihin, joilla edistetään siirtymistä ympäristöystävälliseen teknologiaan tai siirrytään käyttämään uusiutuvaa energiaa oman yrityksen tarpeisiin. Tuella voi kattaa kolmasosan kustannuksista. Tuen avulla voi hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai ilmalämpöpumppuja ja näin säästää sähkölaskussa. Siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuetaan EU:n elpymisvaroista. Investointi uusiutuvaan energiaan ei edellytä yrityksen kasvua, kuten tavanomaiset maaseudun yritystuet. Yrittäjä voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella eli maaseudulla. Tukea ei myönnetä kaupunkialueilla sijaitseville yrityksille. Muita tavanomaisia Uudenmaan yritystukialueiden rajauksia ei ole käytössä tässä tukimuodossa.

Mihin tukea saa?
Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat saada investointitukea resurssitehokkaan teknologian ja ympäristöystävällisten energiaratkaisujen hankintaan kuten esimerkiksi aurinkopaneeleihin tai ilmalämpöpumppuratkaisuihin. Tukea voi hakea, jos ottaa käyttöön uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavan tekniikan tai toimintatavan. Jos yrityksesi on maataloustuotteita jalostava mikro- tai pienyritys (Annex 1-yritys), voit saada investointeihin 35 % tukea. Tuen määrä voi olla enintään 200 000 euroa. Muut maaseudun yritykset voivat saada tukea 30 % investoinnin kokonaiskustannuksista (tässä tarkoitetaan alv 0 % -kustannusta) ja se on de minimis -ehtoista.
Investoinnin on oltava riittävän suuri, jotta tukea voi saada. Tukea ei myönnetä, jos tuen määrä jäisi alle 2000 euron. Tukea ei voi saada käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaan. Myytäväksi tarkoitetun energian tuottamiseen liittyviin investointeihin tuki ei myöskään sovellu.

Tuen myöntäjänä toimii Uudenmaan ELY-keskus, hakemukset ja lisätietopyynnöt tulee osoittaa suoraan ELY-keskukselle!
Aikataulu on nopea, sillä Uudellamaalla vapautui lisää elpymisvaroja haettavaksi erään isomman hankkeen
peruunnuttua. Tukea haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelun kautta 15.10.2022 mennessä.
Aikataulusta johtuen nyt haetaan toteutusvalmiita hankkeita, joissa ovat vaadittavat asiakirjat kunnossa tai
ne saadaan nopeasti hankittua.

Hakemuksen vireilletulo vaatii liiketoimintasuunnitelman ja mahdollisen rakennusluvan tarve olisi hyvä selvittää etukäteen. Päätöksenteon takaraja on 31.12.2022 EU-rahoituskauden vaihtuessa. Myönteinen tukipäätös edellyttää lainvoimaista rakennuslupaa, jos investointi vaatii luvan. EU-maaseuturahaston elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasurakentamista, maatalousinvestointeja, maaseudun innovaatioryhmiä sekä tukea harvaan asutun maaseudun yritysten omistajanvaihdosten suunnitteluun. Elvytysvaroilla pyritään erityisesti vaikuttamaan siihen, että investoinneilla olisi myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. EU-maaseuturahaston elpymisvarat ovat osa laajempaa EU:n elpymisrahoitusta.

Lisätietoja ja hakeminen
Uudenmaan ELY-keskuksen maaseuturahoituksen yritysasiantuntijat
• Siina Viskari, 0295 021 178
• Tony Lassas, 0295 021 091
• Juha-Pekka Nikkola, 0295 021 115
• Sähköposti: maaseuturahoitus.uusimaa@ely-keskus.fi
• Verkkosivut: ELY-keskuksen sivut Maaseudun yritysrahoitus – ely – ELY-keskus sekä
maaseutuohjelman viestintäkanava Uudellamaalla www.uusimaaseutu.fi -sivusto ja Facebook-sivu.